torstai 24. syyskuuta 2015

Pyykkipäivänä



Talonmies kuittaili että on sulla valtava pyykki kun pitää joka päivä pestä. Toinen päivä vasta ja sitäpaitsi nyt en pese vaan värjään. Väriä vaihtaa mummon aitasta pelastettu ruotsalainen 60-luvun trenssi, jonka iän tuomista vaaleankeltaisista läikistä toivon pääseväni eroon Dylonin tummanharmaalla pesukonevärillä. Olisi pitänyt ehkä ottaa ennen ja jälkeen kuva, mutta sinne meni jo kolisemaan vöineen. Seassa myös Emmaus-kirpputorin ilmaislaarista kaivettu Topshopin luonnonvalkea paita, jonka rinnuksille edellinen omistaja oli lorottanut öljyä.

Pientä epätasaisuutta värissä on koska pihiys on iskenyt kaupassa ja olen ostanut vain kaksi pakettia väriä mutta ihan hyvältä ne näyttää. Jos denim-meno alkaa ärsyttämään pitää toistaa prosessi kolmella paketilla. Tai ehkä kaksi riittää sitten..

Ilmoittauduin eilen kahteen koulutukseen, joissa käsitellään asiakkuuksia, asiakkaiden hankintaa ja kiinnostuksen ylläpitämistä. Taivallan siis YritysHelsingin-koulutustiloihin tyylikkäänä uudessa värjätyssä trenssissä todennäköisesti toistaen opiskellessa opittua kaavaa, joka alkaa puolisen tuntia kestävällä innostusjaksolla. Jakson aikana teen muistiinpanoja, kuuntelen ja ajattelen aktiivisesti. Aktiivisen jakson jälkeen alkavaa aikaa voi kutsua mustaksi keskiajaksi, josta en jälkeenpäin muista mitään muuta kuin vaivaantuneen kiemurteluni, haukotteluni, huokailuni ja harhailevat pohdintani ruokailusta, pyykinpesusta ja kissoista. Luennon viimeiset puoli tuntia käyttänen totutun kaavan mukaan muistiinpanoille varatun tilan ja tilan loputtua käsien ja käsivarsien täyttämiseen luovuudella ja kelloon vilkuilulla. Gonna be great.


Syksyn ensimmäiset villasukat sain valmiiksi 2,5 puikoilla Novitan Tico tico -langasta. Molemmat tarjosi Pipo&Mittenin Facebook-arvonta. Nämä sukat lähtivät Suomen Punaiselle Ristille toimitettavaksi eteenpäin vastaanottokeskukseen. Tarjoan nyt yksityiskohdan ilmiömäisen siististi tehdyistä kiilakavennuksista sillä tokihan kaikki tietävät miltä villasukat näyttävät  otin siis parikymmentä kuvaa yksistä villasukista eikä ainutkaan onnistunut, naurettavaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti